KOTIPIKNIKKIÄ JA MEXICAN SKULLEJA

Viikonloppuna raskaan työpäivän jälkeen A yllätti minut piknik-eväillä. Epävakaisen sään vuoksi päätettiin kuitenkin viettää piknikkiä ihan vaan kotona, olohuoneessa herkutellen tuoretta maalaispatonkia, kirskikkatomaatteja, itse kasvatettua basilikaa, villisianmakkaraa ja jälkkäriksi suklaata ja mansikoita.

Piknikkimme oli oikeastaan alkupala, sillä tarkoituksena oli lähteä syömään kaupungille. Mexicolainen keittiö on espanjalaisen lisäksi ehdoton lempparini ja matti myöhäsinä koitimme soitella Patronaan, mutta turhaan. Onneksi meillä oli varasuunnitelma ja suuntasimme kohti uutta suosikkiani Puebloa, johon ihastuin kun kävimme myöhäisillä drinksuilla muutamia viikkoja sitten kaverin houkuttelemana.

Rentoa meininkiä, hyvää musiikkia ja huisin hyviä tacoja (ja mojitoja!) tarjoava Pueblo on juuri sellainen missä tykkään käydä. Saatiin vielä onneksemme ikkunapöytä, josta pystyi syömisen lomassa seuraamaan Eerikinkadun meininkiä. A otti Tacos de Tingan, pehmeän tulisen makuisia kanatacoja ja minä päädyin Verduras mixtas -kasvisvaihtoehtoon. Pöytään tuli myös kastikkeita, joista tuo vihreä oli eritysen hyvää (ja tulista), mutta jonka niiskuneiti joutui ikäväkseen jättämään välistä samantien, kun sen syömisestä ei olisi tullut mitään. No to self, ei mexicolaista kipeenä. + Ensi kerralla mä haluan sitä chilijäätelöä!